Kameli ruokailee pää puun lehdistössä.

Historia

Suomen Somalia-verkosto perustettiin vuonna 2004. Verkoston toiminnan tavoitteena on alusta saakka ollut Somalian rauhan ja kehityksen edistäminen.

Somalialaisia alkoi saapua Suomeen isompina turvapaikanhakijaryhminä vuonna 1990. Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli lähes 21 000 somalia äidinkielenään puhuvaa asukasta. Eri puolilta Somaliaa kotoisin olevat somalialaiset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana perustaneet Suomessa lukuisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on edistää somalialaisten integroitumista Suomeen ja tukea Somalian jälleenrakennusta ja kehitystä.

Suomen Somalia-verkosto syntyi vastaamaan näiden yhdistysten kasvavaan tarpeeseen parantaa kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelun ja hallinnon kapasiteettia. 

Suomen Somalia-verkoston historia pähkinänkuoressa

Suomi oli tukenut jo 1980-luvulla kehitysyhteistyötä Somaliassa, mutta toiminta loppui Somalian sisällissodan alettua. Näin päättyivät esimerkiksi menestyksekäs tuberkuloosin vastustamistyö sekä Suomen Punaisen Ristin rakentaman veripalvelun toiminta.

Perustamisvaiheessa Suomen Somalia-verkostolle haettiin tukea rasisminvastaisesta RASMUS-verkostosta sekä kansainvälisestä Somalian avustustoimintaa Nairobissa koordinoivasta SACB-verkostosta. Epävirallinen Suomen Somalia-verkosto perustettiin 11. syyskuuta 2004 ja sen toimintaa rahoitti vuosina 2005–2010 ulkoasiainministeriö Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön kanssa tehdyllä konsulttisopimuksella. 

Suomen Somalia-verkosto ry rekisteröityi ja aloitti toimintansa itsenäisenä yhdistyksenä vuonna 2009. Verkoston ensimmäinen toiminnanjohtaja aloitti tehtävässään 1.2.2010. Oman toimitilan verkosto sai toukokuussa 2014. 

Vaikuttavaa kehitysyhteistyötä

Alusta asti verkoston tavoitteena on ollut lisätä vaikuttavia kehitysyhteistyöhankkeita Somaliassa sekä kehittää kehitysyhteistyössä toimivien järjestöjen toimintakykyä hankeneuvonnan ja koulutuksen avulla.

Muualla Euroopassa samantyyppisiä kehitysyhteistyöhön keskittyneitä Somalia-verkostoja ei ole tiettävästi syntynyt. Hankkeiden laatu onkin parantunut vuosien varrella ja jäsenjärjestöille myönnetyn hankerahoituksen määrä kasvanut tasaista tahtia, vaikka tosin viime vuosina kehitysyhteistyöleikkaukset ovat osuneet verkostonkin jäsenjärjestöihin. 

Verkosto aloitti ensimmäisen yhteishankkeena toteutetun kehitysyhteistyöhankkeensa Somaliassa vuonna 2012. Yhteishankkeet toteutetaan yhdessä verkoston jäsenjärjestöjen ja näiden somalialaisten kumppaneiden kanssa. 

Verkoston toiminta on kasvanut vuosien varrella ja vuonna 2020 toimistolla työskentelee 5–8 työntekijää. Lisäksi verkostossa toimii lukuisia vapaaehtoisia.

Toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia nuorille

Verkoston tavoitteena on myös lisätä etenkin maahanmuuttajataustaisten nuorten vapaaehtoistyötä ja tätä kautta vaikuttamismahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tähän tähtäsivät nuorten viestintäpajat, joita järjestettiin vuosina 2015 ja 2016 osana verkoston globaalikasvatushanketta. Viestintäpajojen tavoitteena oli lisätä nuorten kiinnostusta Somalian rauhaa ja kehitystä koskeviin kysymyksiin. Nuoret laativat kouluttajien ohjauksessa lehtijuttuja muun muassa Afrikan Sarvi –lehteen ja sosiaaliseen mediaan. Viestintäpajojen tarkoituksena oli myös antaa nuorille keinoja vaikuttaa esimerkiksi pakolaisuutta, kehitysyhteistyötä tai muita globaalikysymyksiä koskeviin asioihin ja osallistua itse tiedon tuottamiseen.

Vuodesta 2017 alkaen verkosto on toteuttanut nuorille suunnattua yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohjelmaa Impact Academya. Ohjelman aikana nuoret tutustuvat erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin, toimivat järjestöissä erilaisissa vapaaehtoistehtävissä, osallistuvat koulutuksiin ja tapaavat mentoreita, jotka auttavat jokaista yksilöllisesti eteenpäin omalla urapolulla.

 

Afrikan Sarvi -verkkolehden logo

 

 

 

Afrikan Sarvi -lehti ilmestyi vuoteen 2016 saakka

Suomen Somalia-verkosto julkaisi vuoden 2016 loppuun asti Afrikan Sarviverkkolehteä. Vaikka lehteen ei enää tuoteta uutta sisältöä, on lehti edelleen luettavissa verkossa. Se on täynnä mielenkiintoisia ja aikaa kestäviä artikkeleita.

Suomalaisessa mediassa Afrikan sarven maat näkyvät satunnaisesti ja kriisikeskeisesti. Afrikan Sarvi -verkkolehdessä kokeneet toimittajat, tutkijat ja suomalaiset sekä kansainväliset asiantuntijat valottavat Somalian, Djiboutin, Eritrean, Etiopian, Sudanin ja Etelä-Sudanin kehityskysymyksiä tavalla, jota mikään toinen suomalainen media ei tee.

Afrikan Sarvessa on julkaistu muun muassa taustoittavia, tutkimukseen perustuvia artikkeleita, matkakertomuksia, kolumneja, kuvauksia kehityshankkeista sekä Afrikan sarven maissa asuvien ja diasporassa elävien elämää valottavia reportaaseja ja uutisia.

Lehden julkaiseminen päättyi vuonna 2017, kun ulkoministeriön globaalikasvatustukea ei enää myönnetty Afrikan Sarvelle.