Kuva: Tatu Hiltunen
Rauha on kaikkien oikeus ja yhteiskunnan kehitys lähtee rauhasta. Mielestäni rauhaa voidaan tavoitella vahvistamalla ihmisten osallisuutta. Siksipä kehitysjärjestöillä on iso rooli demokraatista yhteiskuntaa ja rauhanrakentamista alueilla missä rauha on hauras tai olematon. Nämä järjestöt edistävät rauhantyötä monilla tasoilla kyläyhteisöistä poliittisiin päättäjiin.
Kehitysyhteistyön avulla voidaan tuoda paikalliset ihmiset mukaan yhteisiin toimintoihin, joka edesauttaa rauhan tai vankan yhteiskunnan rakentamisessa. On hyvin tärkeää vahvistaa paikallisten ihmisten selviytymismekanismia. Siksi ulkomaisten järjestöjen on tehtävä vahvaa yhteistyötä paikallisten järjestöjen kanssa. Molempien osaamisen avulla voidaan rakentaa toimivaa ja vahvaa yhteistyötä, joka mahdollistaa yhteisten tavoitteeseen pääsemiseen. Tämä on myös tärkeä kestävän rauhan kannalta, kun paikalliset toimijat ja yhteisö otetaan mukaan rauhallisen yhteiselon rakentamisessa.
Olen itse päässyt mukaan seuraamaan tälläistä vahvaa yhteistyötä Suomen Somalia-verkoston toteuttamissa kehitysyhteistyöhankkeissa yhdessä jäsenjärjestöjensä ja paikallisten toimijoiden kanssa. Näiden hankkeiden ytimessä on synnyttää yhteistyötä Somaliassa eri alueiden toimijoiden välillä, samalla vahvistaen kansalaisyhteiskuntaa ja siten edistää rauhaa ja yhteiskunnallista vakautta.
Somalian kannalta kansalaisyhteiskunta on laaja joukko hyvin erilaisia toimijoita. Näihin kuuluu muun muassa nykyaikaisia kansalaisjärjestöjä, eri alojen ammattiliittoja sekä pieniä yhteisö pohjaisia ryhmiä. Lisäksi klaanien edustajat ovat osaa tätä, vaikka kansalaisyhteiskunnan määritelmässä ei huomioida mukaan.
Somalialainen kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat tehneet töitä rauhanarvojen edistämisessä. Tämä työ on haasteellinen Somalian kaltaisessa maassa, sillä maa on epäyhtenäinen. Epäyhtenäisyys vaikeuttaa kansalais keskustelujen aikaan saantia. Siksipä siltojen rakentaminen eri klaanien ja alueiden välillä on tärkeää. On hyvä saada näiden ryhmien välillä dialogiaa, sovittelua ja sovintoja. Tämä on haasteellinen, mutta monen vuoden kovalla työllä voi tapahtua edistystä.
Siksipä on ollut kivaa seurata Suomen Somalia-verkoston kehitysyhteistyöhankkeita ja niiden vaikutusta alueilla missä ne toimii. Verkoston vahvuutena ovat nämä yhteishankkeet. Tämä innovatiivinen yhteistyömalli vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa hanke alueilla ja Suomessa, luo verkostoja ja edistää rauhaa ja vakautta. Yhteishankemalli on myös saanut tunnustusta hankkeiden päärahoittajalta, Suomen ulkoministeriöltä, ja se on herättänyt laajaa kiinnostusta järjestöjen keskuudessa. Lisäksi näiden yhteishankemallien avulla on saatu eri alueet tekemään yhteistyötä ja näin ollen mahdollistaen dialogiaa heidän välillä. Tämä on iso positiivinen asia kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa sekä rauhan ja vakauden edistämisessä.
Toinen Suomen somalialainen toimija mitä haluaisin nostaa esiin on toimittaja Wali Hashin Cafis -anteeksiantokampanja, joka käynnistyi vuonna 2017. Somalialaiset ovat kyllästyneet sotaan ja kurjuuteen ja pohtivat olisiko aika antaa anteeksi vääryydet. Kampanjan suosio oli yllättäyt ja anteeksianto päivästä 28 kesäkuutta tuli virallinen juhlapäivä Somaliassa.
Uskon, että tämän kaltaisten kampanjoiden ja yhteishankemallien avulla voidaan saada aikaan sysäystä parempaan suuntaan Somalian 30 vuotta kestäneessä konfliktissa. Lisäksi kansalaisyhteiskunnan työtä helpottaa somalialaisten vahva tahto saavuttaa rauhaa.
Bostio Moalim