Rauha ja erilaiset kysymykset liittyen aiheeseen ovat aina kiehtoneet ihmismieltä. Näihin
kysymyksiin ja mahdollisiin vastauksiin perehdyttiin Bostio Moalimin vetämässä työpajassa Impact
Academyssa.
Kysymys mitä rauha tarkoittaa on erittäin moninainen ja mahdollisia vastauksia on monia, riippuen
vastaajan näkökulmasta. Oma lähestymiseni rauhaan ja käsitteen määrittelyyn on hyvin teoreettinen
opintojeni takia: olen vastavalmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta ja
kirjotin graduni Jemenin kansainvälistyneestä sisällissodasta. Itse pidän Johan Galtungin määritelmää positiivisesta ja negatiivisesta rauhasta erittäin pätevänä keinona käsitteen määrittelyyn. Galtungin mukaan negatiivinen rauha tarkoittaa yksinkertaisesti sotatilan poissaoloa, kun taas positiivinen rauha tarkoittaa syvempää yhteiskunnallista rauhaa, jolloin tasa-arvo ja demokraattiset periaatteet toteutuvat. Tähän määritelmään viitattiin myös työpajan aikana, mutta myös muita määritelmiä tarjottiin, kuitenkin painottaen sitä, että rauha ei tarkoita vain väkivallan puuttumista. On myös mielenkiintoinen kysymys miettiä, että kuka rauhan käsitteen lopulta saa määritellä.
Myöhemmin työpajassa meidät jaettiin pienryhmiin, joissa me keskustelimme alla olevista erittäin ajatuksia herättävistä kysymyksistä.
Erityisesti kolmas kysymys puhutteli minua, sillä huomasin näiden kahden asian kamppailevan
erittäin selvästi Jemenin tapauksessa, kun kirjoitin graduani. Se että jemeniläiset kokevat, että heidän kokemiaan vääryyksiä ei ole riittävästi käsitelty, vaan ne on pikemminkin lakaistu maton alle nopean rauhan toivossa, ei ole tuottanut kestävää tulosta. Kestävän rauhan saavuttaminen vaatii
oikeudenmukaisuutta, ja tässä voivat myös olla apuna erilaiset totuus- ja sovintokomissiot, joita on
muun muassa käytetty Etelä-Afrikassa selvittämään apartheidin aikaisia rikoksia. Myös kestävän
kehityksen tavoitteissa löytyy selkeä maininta kestävästä rauhasta: tavoite 16 ”Rauha,
oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto” pyrkii edistämään rauhanomaisia yhteiskuntia ja parantamaan
oikeuspalveluiden saatavuutta. Kestävä rauha on sekä kestävän kehityksen mahdollistaja että
lopputulos.
Käsitellessämme neljättä kysymystä, totesimme ryhmässämme, että positiivisen rauhan puute on
melkein kaikkialla. Tätä näkemystä tukee rauhanindeksi, jonka mukaan maailmassa on vain 14 täysin rauhallista maata. Keskustelimme myös rauhan tärkeydestä, ja yksi ryhmäläisistämme sanoitti sen yksinkertaisuudessaan mielestäni erittäin hyvin: kaikki, mitä on mahdollista tehdä elämässä tällä hetkellä, riippuu rauhan olemassaolosta.
-Sini
Kirjoittaja osallistuu Suomen Somalia-verkoston Impact Academyyn keväällä 2021.