Tavoitteena kestävä luonnonvarojen käyttö: Metsäkadon ehkäiseminen hillitsee aavikoitumista

Sahansaho tarkoittaa hetkeä juuri ennen sateiden alkua, kun ilma tuoksuu hyvältä ja kaikki tietävät, että kuiva kausi loppuu kohta. Ihmiset ja eläimet ovat tottuneet elämään vuosituhansien ajan vaihtelevien kuivuus- ja sadekausien mukaan, mutta ilmastonmuutos, liikalaiduntaminen ja puiden kaataminen ovat saaneet aikaan sen, että vanha karjatalouteen perustuva elinkeino on käynyt mahdottomaksi.

”Jos Sahansaho ei olisi alkanut, niin maaperästä olisi tullut kuin sementtilattia ilman kasvillisuutta. Hanke alkoi juuri oikeaan aikaan.”

– Sahansahon osallistuja

Puuhiilikauppaa kuriin

Vuosikymmeniä kestänyt konflikti on vaikeuttanut myös ympäristön tilaa ja saanut esimerkiksi villieläimet pakenemaan naapurimaihin. Monin paikoin myös ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja elävät joko maansisäisinä pakolaisina tai ulkomailla.

Sahansaho-hankkeen tarkoituksena on parantaa maaperän ja veden kestävää käyttöä ja vähentää kasvuston painetta istuttamalla kuivuudesta ja metsäkadosta kärsiville alueille uusia puuntaimia. Hankkeen aikana jaetaan tietoa ympäristöä säästävistä ruoan valmistustavoista.

Puiden istuttamisen ohella tärkeä toimintamuoto on myös puuta säästävien liesien käytön edistäminen. Niistä toivotaan osaratkaisua merkittävään ympäristöongelmaan eli puiden kaatamiseen puuhiilen valmistamiseksi. Puuhiilikauppiaille pyritään löytämään vaihtoehtoisia tulonlähteitä, esimerkiksi metallikeittimien valmistusta.

Hankkeen aikana on perustettu samanlaisia ympäristökeskuksia kuin Ramaad-kehitysyhteistyöhankkeessa ja tarkoituksena on, että niistä kehittyy alueellisia keskipisteitä. Keskuksessa kasvatetaan puun taimia, järjestetään koulutustilaisuuksia ja tuotetaan puiden siemeniä.

Peltometsätalous pelastaa

Hankkeen aikana pyritään myös edistämään peltometsätalouden lisääntymistä. Peltometsätalous on viljelyjärjestelmä, jossa samalla alueella viljellään sekä peltokasveja että puita.

Kuivilla ja eroosiolle alttiilla alueilla peltometsäviljely auttaa hillitsemään eroosiota ja palauttaa maaperän hedelmällisyyden sekä mahdollistaa hyötyviljelyn. Myös pensaat, heinät ja ruohot kasvavat paremmin harvan puuston varjossa.

Maassa, jossa karjatalous on pääelinkeino, peltometsäviljely on erityisen tärkeää, koska kaikki rehu tulee puista ja pensaista.

Työ tuottaa tulosta

Vaikka hankealueet ovat kärsineet kovasta kuivuudesta, taimitarhoja on pystytty ylläpitämään ja hankkeen tulokset alkavat näkyä. Sahansaho-hankkeen seurauksena puiden määrä ja lajikirjo hankealueilla on kasvanut ja ympäristötietoisuus lisääntynyt ihmisten keskuudessa.

Kymmenet vapaaehtoiset toimivat alueilla ympäristölähettiläinä, vierailevat paikallisissa kouluissa sekä jakavat tietoa. Satoja puuta säästäviä liesiä on jaettu perheisiin. Maaperän laatua koealueilla on saatu parannettua ja ruohon kasvatusta perinteisin menetelmin elvytettyä.

Pitkällä tähtäimellä ympäristön hyvinvointi tukee myös rauhaa ja köyhyyden vähentämistä. Yhteistyöhön on kutsuttu niin aluehallinto, koulut, uskonnolliset johtajat kuin kansalaisyhteiskuntakin. Yhteistyö vähentää ennakkoluuloja eri alueilta saapuvia ihmisiä kohtaan.

Ympäristönsuojelun lisäksi Suomen Somalia-verkoston molemmissa ympäristöhankkeissa tavoitteena on myös kumppanijärjestöjen kapasiteetin vahvistaminen kaikin puolin. Siihen pyritään hanke- ja taloushallintokoulutuksilla, verkostojen luomisella ja ylipäätään yhteistyön lisäämisellä eri toimijoiden kesken hankepaikkakuntien sisällä ja välillä.

Vahvat ja itsenäiset järjestöt vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa ja voivat osaltaan olla kehittämässä alueen vakautta ja vaurautta.

 

11 vuoden tulokset

Yhdentoista hankevuoden aikana Sahansahossa istutettiin 187 000 puuntainta paikalliseen ilmastoon ja maaperään sopivia ja tärkeitä lajeja. Vuonna 2022 tehdyn seurannan mukaan arviolta 50-90%, riippuen paikasta ja lajista, oli kasvanut täysikokoisiksi puiksi. Ympäristötietoisuus ja tietotaito puiden istuttamisesta ja ympäristönsuojelusta hankepaikkakunnilla on kasvanut huomattavasti lukuisten seminaarien, koulutusten, kouluyhteistyön ja mediakampanjoiden myötä. Järjestökumppanit ovat saavuttaneet erinomaisen teknisen kapasiteetin ja rutiinin taimien tuottamisessa ja puiden istuttamisessa sekä peltometsäviljelyssä, maan ja veden suojelussa, kasvillisuuden luonnollisessa uusintamisessa. Monia käytäntöjä on myös laajalti omaksuttu paikallisyhteisöissä ja järjestöt jatkavat asiantuntija-avun antamista.

Myös yleisessä ympäristötietoisuudessa ja ympäristöpolitiikassa Somaliassa on 11 vuoden aikana tapahtunut paljon ympäristökysymysten ja ilmastonmuutoksen noustua agendalle ministeriöitä myöten. Hankekumppanit ovat osaltaan myötävaikuttaneet tähän kehitykseen omilla alueillaan pitämällä yhteyttä ministeriöihin ja nostamalla esille paikallisia ympäristökysymyksiä ja tarvetta ympäristöpolitiikan kehittämiselle. He ovat myös demonstroineet toimia, joita paikallisyhteisöt voivat tehdä ympäristön tilan parantamiseksi ja luonnonresurssien kestävän käytön edistämiseksi.

Sahansaho-hankkeen viimeisessä kumppanitapaamisessa ja loppuseminaarissa Garowessa vuonna 2022 kumppanit muotoilivat viisi politiikkasuositusta, jotka perustuivat hankkeen oppeihin ja muista maista saatuihin hyviin esimerkkeihin. Suosituksiin voi tutustua linkin kautta: Sahansaho_PolicyRecommendations_Garowe2022

Kumppaneilla on vahva motivaatio jatkaa työtä ympäristökysymysten parissa myös hankerahoituksen päätyttyä, missä auttavat hankkeen aikana muodostuneet verkostot muiden paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden sekä paikallishallinnon eri tasojen kanssa.